Moni ruotsalaisessa ajokoulutuksessa oleva harjoittelee enimmäkseen kaupungissa, mutta ajokokeeseen kuuluu myös maantieajoa. Maanteillä on omat riskinsä: suuremmat nopeudet, kapeat kohdat, piilossa olevat kaarteet, hitaat maatalousajoneuvot, suuren osan vuotta vallitseva pimeys ja eläimet tiellä. Trafikverketin (Ruotsin väylävirasto) mukaan poliisille ilmoitetaan noin 175 villieläin- ja porokolaria joka päivä.

Nopeus maanteillä

Taajamien ulkopuolella perusnopeusrajoitus on 70 km/h (bashastighet) liikennesääntöasetuksen (Trafikförordningen 1998:1276) 3 kap. 17 §:n mukaan. Trafikverket voi asettaa tietylle tielle 80, 90, 100 tai 110 km/h, ja se osoitetaan merkillä C31.

Rajoitus on enimmäisnopeus, ei tavoite. Pykälä 3 kap. 15 § luettelee tilanteet, joissa nopeuden on oltava riittävän alhainen. Useat niistä ovat tyypillisiä maaseudulle:

  • jyrkät kaarteet
  • mäenharjat ja muut paikat, joissa näkyvyys on estynyt
  • häikäistymisen vaara
  • muiden ajoneuvojen kohtaaminen kapeilla teillä
  • liukkaat tiet
  • karja tiellä
  • paikat, joissa risteävää liikennettä voi ilmestyä.

Kapeat tiet ja kohtaaminen

Kapeilla teillä joutuu usein suunnittelemaan, kuka ohittaa ensin. Tarkkaile näitä:

  • B6, Väjningsplikt mot mötande trafik (väistämisvelvollisuus vastaantulevaa liikennettä kohtaan): et saa ajaa kapealle osuudelle, jos se estäisi vastaantulevia ajoneuvoja.
  • B7, Mötande trafik har väjningsplikt (vastaantulevalla liikenteellä on väistämisvelvollisuus): vastaantulevan liikenteen on väistettävä sinua.
  • E18, Mötesplats (kohtauspaikka): ohituspaikka. Käytä sitä ajoissa äläkä pysäköi siihen.

Soratiet, pehmeät tienpientareet ja asfaltin reuna voivat vetää autoa sivuun. Hidasta ennen kuin siirryt kohti reunaa kohdataksesi jonkun, älä vasta sen aikana.

Ohitus maanteillä

Pykälä 3 kap. 39 § asettaa selvät rajat. Missä näkyvyys on estynyt mäenharjalla tai kaarteessa, saat ohittaa vain, jos ajosuuntaasi on vähintään kaksi kaistaa ilman vastaantulevaa liikennettä tai jos sinun ei tarvitse käyttää vastaantulevien kaistaa lainkaan. Ohittaminen juuri ennen risteystä tai risteyksessä on myös useimmiten kielletty.

Hitaita ajoneuvoja on maaseudulla paljon. B-traktoria ei esimerkiksi saa ajaa yli 50 km/h nopeudella eikä luokan I mopoa yli 45 km/h nopeudella. Ole kärsivällinen, pidä sellainen etäisyys, että näet ohi, ja ohita vain siellä, missä tie on suora, näkyvyys on hyvä eikä yhtenäinen viiva estä.

Valot pimeässä

Ruotsin maantiet ovat usein valaisemattomia, ja syksyn ja talven illat ovat pitkiä. Trafikförordningenin säännöt ovat:

  • Kaukovaloja on käytettävä, kun näkökenttäsi ei muuten riittäisi ajamaan turvallisesti nopeudellasi (3 kap. 70 §).
  • Kaukovaloja ei saa käyttää hyvin valaistuilla osuuksilla, etäisyydellä, jolla vastaantulija voisi häikäistyä, eikä lähellä toisen ajoneuvon takana (3 kap. 70 §).
  • Valot eivät saa häikäistä muita kuljettajia (3 kap. 67 §).

Vaihda lähivaloille ajoissa, kun näet vastaantulevia valoja, ja palaa kaukovaloille heti, kun vastaantulija on ohittanut. Kaukovalot ovat paras työkalusi eläinten huomaamiseen tienvarressa.

Villieläimet: missä ja milloin riski on suurin

Merkki A19, Varning för djur (eläinvaroitus) merkitsee paikan tai osuuden, jolla on erityinen riski eläimistä tiellä tai sen vieressä. Merkin eläinsymboli voi vaihdella. Suhtaudu merkkiin todellisena tietona, ei koristeena: hidasta, tarkkaile molempia tienpientareita ja käytä kaukovaloja, kun se on sallittua.

Trafikverket korostaa:

  • aamu- ja iltahämärää aikoina, jolloin on oltava erityisen valpas
  • kevättä, jolloin edellisen vuoden vasat ajetaan pois, sekä syksyn metsästyskautta, jolloin hirvet ja muut eläimet liikkuvat enemmän.

Jos yksi eläin ylittää tien edessäsi, hidasta ja varo sen perässä tulevaa toista. Trafikverket on rakentanut yli 8 000 km villieläinaitoja valtion teiden varrelle yhdessä eläinten ylikulkupaikkojen kanssa, mutta mikään aita ei tee tiestä täysin turvallista, joten varoitusmerkeillä on silti väliä.

Mitä tehdä villieläinkolarin jälkeen

Polisenin (Ruotsin poliisi) mukaan jos ajat karhun, suden, ahman, ilveksen, hirven (älg), saksanhirven, metsäkauriin, saukon, villisian, muflonin tai kotkan päälle, sinun on ilmoitettava siitä. Myös porokolarit on ilmoitettava. Toimi näin:

  • Soita heti numeroon 112 ja kerro poliisille.
  • Merkitse paikka tien reunaan, johon eläin katosi. Käytä villieläinonnettomuuksien merkintäsidettä, jos sinulla on, muuten jotain selvästi näkyvää, kuten muovipussia.
  • Aseta varoituskolmio tarvittaessa.
  • Älä seuraa loukkaantunutta eläintä äläkä jäljitä sitä itse. Poliisi ottaa yhteyttä erityiskoulutettuun metsästäjään.
  • Pysy puhelimella tavoitettavissa jonkin aikaa siltä varalta, että jäljittäjä tarvitsee lisätietoja.

Nämä toimet koskevat tilannetta, vaikka eläin ei näyttäisi loukkaantuneelta. Trafikverket lisää yhden poikkeuksen täsmälleen kolaripaikalla pysähtymiseen: villisian, karhun, ilveksen tai suden kanssa tapahtuneen kolarin jälkeen aja 200 metriä eteenpäin ennen pysähtymistä, merkitse sitten paikka ja soita poliisille.

Tyypilliset teoriakokeen ansat

  • "Eläin juoksi pois vahingoittumattomana, joten ilmoitusta ei tarvita." Ilmoitus- ja paikanmerkintävelvollisuus on voimassa, vaikka eläin ei näkyvästi olisi loukkaantunut.
  • Loukkaantuneen hirven seuraaminen metsään. Et saa jäljittää sitä itse.
  • Kaukovalot hitaan ajoneuvon takana. Ei sallittu lähellä toisen ajoneuvon takana.
  • Traktorin ohitus ennen mäenharjaa. Ei sallittu, jos tarvitset vastaantulevien kaistaa ja näkyvyys on estynyt.
  • 70 tavoitteena. 70 on perusenimmäisnopeus, ja kaarteet, mäenharjat ja kapeat tiet vaativat vähemmän.

UKK

Mikä on nopeusrajoitus Ruotsin maanteillä?

Taajamien ulkopuolella perusrajoitus on 70 km/h, ellei merkeillä toisin osoiteta. Monilla teillä on merkitty 80, 90, 100 tai 110 km/h.

Pitääkö jänikseen tai kettuun osumisesta ilmoittaa?

Polisenin kuvaama ilmoitusvelvollisuus kattaa tietyt lajit: karhu, susi, ahma, ilves, hirvi, saksanhirvi, metsäkauris, saukko, villisika, muflon ja kotka sekä poro. Jänis ja kettu eivät ole tuolla listalla.

Milloin hirveen törmäämisen riski on suurin?

Trafikverket mainitsee aamu- ja iltahämärän, kevään sekä syksyn metsästyskauden jaksoina, jolloin on oltava erityisen valpas.

Voit harjoitella maanteiden, A19-merkkien ja villieläinkolarien kysymyksiä Körkort Herossa 16 kielellä, mukaan lukien täsmälliset toimet eläimeen törmäämisen jälkeen.

<!-- quality-pass:2026-05-22 -->

<!-- seo-related:2026-05-22 -->

Aiheeseen liittyvät Ruotsin ajokorttioppaat

Jatka näillä saman kielen läheisillä aiheilla: